härpäke
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhærpækeˣ/
- tavutus: här‧pä‧ke
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | härpäke | härpäkkeet |
| genetiivi | härpäkkeen | härpäkkeiden härpäkkeitten |
| partitiivi | härpäkettä | härpäkkeitä |
| akkusatiivi | härpäke; härpäkkeen |
härpäkkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | härpäkkeessä | härpäkkeissä |
| elatiivi | härpäkkeestä | härpäkkeistä |
| illatiivi | härpäkkeeseen | härpäkkeisiin härpäkkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | härpäkkeellä | härpäkkeillä |
| ablatiivi | härpäkkeeltä | härpäkkeiltä |
| allatiivi | härpäkkeelle | härpäkkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | härpäkkeenä | härpäkkeinä |
| translatiivi | härpäkkeeksi | härpäkkeiksi |
| abessiivi | härpäkkeettä | härpäkkeittä |
| instruktiivi | – | härpäkkein |
| komitatiivi | – | härpäkkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | härpäkkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
härpäket- | |