häivähdys

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

häivähdys (39)

  1. pieni määrä, vivahdus, vivahde
    Hänen sanoissaan oli häivähdys katkeruutta.
    Omantunnon häivähdys pyyhkäisi sydänalaa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi häivähdys häivähdykset
genetiivi häivähdyksen häivähdysten
häivähdyksien
partitiivi häivähdystä häivähdyksiä
akkusatiivi häivähdys; häivähdyksen häivähdykset
Sisäpaikallissijat
inessiivi häivähdyksessä häivähdyksissä
elatiivi häivähdyksestä häivähdyksistä
illatiivi häivähdykseen häivähdyksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi häivähdyksellä häivähdyksillä
ablatiivi häivähdykseltä häivähdyksiltä
allatiivi häivähdykselle häivähdyksille
Muut
essiivi häivähdyksenä häivähdyksinä
translatiivi häivähdykseksi häivähdyksiksi
abessiivi häivähdyksettä häivähdyksittä
instruktiivi häivähdyksin
komitatiivi häivähdyksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos sanan häivähtää vartalosta häivähd- ja päätteestä -ys

Käännökset[muokkaa]