gravitaatio

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

gravitaatio (3)[1]

  1. (fysiikka) gravitaatiovuorovaikutus; yksi luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta, helposti havaittava luonnonilmiö, joka vaikuttaa massallisten kappaleiden välillä, vetää kaikkia massallisia kappaleita toisiaan kohti, mutta tieteen heikoimmin perusvuorovaikutuksista ymmärtämä
    Kappaleiden välisen gravitaatiovuorovaikutuksen voidaan ajatella syntyvän siten, että kappale M1 luo ympärilleen gravitaatiokentän, joka kohdistaa kentässä olevaan kappaleeseen M2 gravitaatiovoiman.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi gravitaatio gravitaatiot
genetiivi gravitaation gravitaatioiden
gravitaatioitten
(gravitaatioin)
partitiivi gravitaatiota gravitaatioita
akkusatiivi gravitaatio; gravitaation gravitaatiot
Sisäpaikallissijat
inessiivi gravitaatiossa gravitaatioissa
elatiivi gravitaatiosta gravitaatioista
illatiivi gravitaatioon gravitaatioihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi gravitaatiolla gravitaatioilla
ablatiivi gravitaatiolta gravitaatioilta
allatiivi gravitaatiolle gravitaatioille
Muut
essiivi gravitaationa gravitaatioina
translatiivi gravitaatioksi gravitaatioiksi
abessiivi gravitaatiotta gravitaatioitta
instruktiivi gravitaatioin
komitatiivi gravitaatioine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

latinan kielen gravitās ('paino')

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vieruskäsitteet[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

gravitaatiokenttä, gravitaatiolaki, gravitaatiovakio, gravitaatiovoima

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 3