grafologia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
grafologia (12)
- menetelmä, jolla pyritään henkilön käsialaa tutkimalla analysoimaan hänen luonnettaan
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | grafologia | grafologiat |
| genetiivi | grafologian | grafologioiden grafologioitten (grafologiain) |
| partitiivi | grafologiaa | grafologioita |
| akkusatiivi | grafologia; grafologian |
grafologiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | grafologiassa | grafologioissa |
| elatiivi | grafologiasta | grafologioista |
| illatiivi | grafologiaan | grafologioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | grafologialla | grafologioilla |
| ablatiivi | grafologialta | grafologioilta |
| allatiivi | grafologialle | grafologioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | grafologiana | grafologioina |
| translatiivi | grafologiaksi | grafologioiksi |
| abessiivi | grafologiatta | grafologioitta |
| instruktiivi | – | grafologioin |
| komitatiivi | – | grafologioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | grafologia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. käsialantutkimus
|
|
Puola[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
grafologia f.