gotiikka
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]gotiikka (14)
- eräs 1100-luvulla syntynyt arkkitehtuurinen suuntaus, jolle on ominaista mm. suippokaariset holvikaaret; goottilainen tyyli
- sen rinnalla kehittyneet ornamentiikka-, kuvanveisto- ja maalaustaidetyylit
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈgot̪iːkːɑ/
- tavutus: go‧tiik‧ka
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | gotiikka | gotiikat |
| genetiivi | gotiikan | gotiikoiden gotiikoitten gotiikkojen (gotiikkain) |
| partitiivi | gotiikkaa | gotiikoita gotiikkoja |
| akkusatiivi | gotiikka; gotiikan |
gotiikat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | gotiikassa | gotiikoissa |
| elatiivi | gotiikasta | gotiikoista |
| illatiivi | gotiikkaan | gotiikkoihin gotiikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | gotiikalla | gotiikoilla |
| ablatiivi | gotiikalta | gotiikoilta |
| allatiivi | gotiikalle | gotiikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | gotiikkana | gotiikkoina gotiikoina |
| translatiivi | gotiikaksi | gotiikoiksi |
| abessiivi | gotiikatta | gotiikoitta |
| instruktiivi | – | gotiikoin |
| komitatiivi | – | gotiikoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | gotiika- | |
| vahva vartalo | gotiikka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Renesanssiajan italialaiset kutsuivat barbaareja pitäviään ihmisiä goottien heimon nimellä. Tyylille ominainen runsas koristelu osoitti heidän mielestä barbaarien huonoa makua.[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- gotiikka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Etälukio: Yhteiskuntaoppi: Eurooppalaisuus: Goottilaista tyyliä Etelä- vai Pohjois-Euroopassa?