glooria
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]glooria
- kunnia, maine
- Sankareiden ylle vuodatettiin glooriaa.
- säde- t. valokehä
- pyhimyskehä
- (optiikka) sumuvarjo
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈgloːriɑ/
- tavutus: gloo‧ri‧a
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | glooria | glooriat |
| genetiivi | gloorian | gloorioiden gloorioitten (glooriain) |
| partitiivi | glooriaa | gloorioita |
| akkusatiivi | glooria; gloorian |
glooriat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | glooriassa | gloorioissa |
| elatiivi | glooriasta | gloorioista |
| illatiivi | glooriaan | gloorioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | gloorialla | gloorioilla |
| ablatiivi | gloorialta | gloorioilta |
| allatiivi | gloorialle | gloorioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | glooriana | gloorioina |
| translatiivi | glooriaksi | gloorioiksi |
| abessiivi | glooriatta | gloorioitta |
| instruktiivi | – | gloorioin |
| komitatiivi | – | gloorioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | glooria- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- glooria Kielitoimiston sanakirjassa