glimma

Ruotsi

Verbi

glimma (1)

1. kimmeltää, välkkyä

Taivutus

Taivutus – glimma
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	glimmar [luo]	glimmas
imperfekti	glimmade	glimmades
supiini	glimmat	glimmats
imperatiivi	glimma	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: glimma
• passiivin infinitiivi: glimmas
• aktiivin part. prees: glimmande [luo]
• passiivin part. prees: glimmandes
• part. perf.: yl. glimmad, n. glimmat, määr./mon. glimmade

Aiheesta muualla

• glimma Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)