geologia
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]geologia (12)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈgeoˌlogiɑ/
- tavutus: ge‧o‧lo‧gi‧a
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | geologia | geologiat |
| genetiivi | geologian | geologioiden geologioitten (geologiain) |
| partitiivi | geologiaa | geologioita |
| akkusatiivi | geologia; geologian |
geologiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | geologiassa | geologioissa |
| elatiivi | geologiasta | geologioista |
| illatiivi | geologiaan | geologioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | geologialla | geologioilla |
| ablatiivi | geologialta | geologioilta |
| allatiivi | geologialle | geologioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | geologiana | geologioina |
| translatiivi | geologiaksi | geologioiksi |
| abessiivi | geologiatta | geologioitta |
| instruktiivi | – | geologioin |
| komitatiivi | – | geologioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | geologia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]latinan sanasta geologia < γῆ (gê) + -logia
Kansainvälinen termi tavataan 1300-luvulta merkityksessä ’maallisten asioiden tutkimus, erityisesti lakitiede’.[1]
Käännökset
[muokkaa]1. maapallon koostumusta, alkuperää, rakennetta ja historiaa tutkiva tiede
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]geohydrologia, hydrogeologia, kvartäärigeologia, malmigeologia
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Jorma Kallenautio & Reijo Pitkäranta: Jakso 1: Johdanto tieteen ja kulttuurin termeihin (13:00) Tieteen ja kulttuurin termit. 8.9.1999. Yle. Viitattu 15.1.2023.