Siirry sisältöön

gauge

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

gauge (8)

  1. (tekstiilit, harvinainen) neuloksen neuletiheys, silmukkatiheys tai vastaavasti neulekoneen neulatiheys; lyhenne GG, gg
    Viillonsuojasormikas Luokka-C äärimmäisen ohut 18 gaugea
  2.  Määritelmä puuttuu.
    Suositeltava neulan paksuus on 27−30 gaugea.[1]

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi gauge gauget
genetiivi gaugen gaugejen
(gaugein)
partitiivi gaugea gaugeja
akkusatiivi gauge;
gaugen
gauget
sisäpaikallissijat
inessiivi gaugessa gaugeissa
elatiivi gaugesta gaugeista
illatiivi gaugeen gaugeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi gaugella gaugeilla
ablatiivi gaugelta gaugeilta
allatiivi gaugelle gaugeille
muut sijamuodot
essiivi gaugena gaugeina
translatiivi gaugeksi gaugeiksi
abessiivi gaugetta gaugeitta
instruktiivi gaugein
komitatiivi gaugeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo gauge-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • sitaattilaina englannista

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

gauge (monikko gauges)

  1. mitta, määrämitta
  2. instrumentti (jolla mitataan jotain t. varmistetaan määrämitta)
  3. raideleveys
    railway gauge
  4. neuletiheys, silmukkatiheys; neulatiheys
    fine gauge knitwear, medium gauge knitwear and chunky heavy gauge knitwear
  5. haulikon kaliiperin mittayksikkö
    12 gauge shotgun
  6. (matematiikka, fysiikka) mitta

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈɡeɪdʒ/

Etymologia

[muokkaa]
  • keskienglantiin normanniranskan verbistä gauger, joka substantiivista gauge (mittakeppi) < frankin *galga (mittakeppi, sauva)

Verbi

[muokkaa]
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. gauges
part. prees. gauging
imp. & part. perf. gauged

gauge

  1. mitata, määritellä, arvioida (määrämitta, kapasiteetti, kyvyt)

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈɡeɪdʒ/