formaalistus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

formaalistus (39)

  1. formaalistaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈformɑːˌlist̪us/
  • tavutus: for‧maa‧lis‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi formaalistus formaalistukset
genetiivi formaalistuksen formaalistusten
formaalistuksien
partitiivi formaalistusta formaalistuksia
akkusatiivi formaalistus;
formaalistuksen
formaalistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi formaalistuksessa formaalistuksissa
elatiivi formaalistuksesta formaalistuksista
illatiivi formaalistukseen formaalistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi formaalistuksella formaalistuksilla
ablatiivi formaalistukselta formaalistuksilta
allatiivi formaalistukselle formaalistuksille
muut sijamuodot
essiivi formaalistuksena formaalistuksina
translatiivi formaalistukseksi formaalistuksiksi
abessiivi formaalistuksetta formaalistuksitta
instruktiivi formaalistuksin
komitatiivi formaalistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo formaalistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
formaalistus-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]