foneemi
Sisällysluettelo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
foneemi (6)
- (fonetiikka) pienin merkityksiä erottava äänneyksikkö, joka on yhden kielen kannalta yksikäsitteinen
- Tekstissä foneemit merkitään vinoviivojen väliin käyttäen tekstin laatijan valitsemia symboleja.
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | foneemi | foneemit |
genetiivi | foneemin | foneemien foneemeiden foneemeitten |
partitiivi | foneemia | foneemeita foneemeja |
akkusatiivi | foneemi; foneemin | foneemit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | foneemissa | foneemeissa |
elatiivi | foneemista | foneemeista |
illatiivi | foneemiin | foneemeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | foneemilla | foneemeilla |
ablatiivi | foneemilta | foneemeilta |
allatiivi | foneemille | foneemeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | foneemina | foneemeina |
translatiivi | foneemiksi | foneemeiksi |
abessiivi | foneemitta | foneemeitta |
instruktiivi | – | foneemein |
komitatiivi | – | foneemeine- + omistusliite |
Käännökset[muokkaa]
1. pienin merkityksiä erottava äänneyksikkö, joka on yhden kielen kannalta yksikäsitteinen
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viro[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
foneemi
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivi sanasta foneem