fluor

Suomi

Substantiivi

fluor

1. (lääketiede) valkovuoto

Etymologia

<lat.

Hollanti

Substantiivi

fluor n. 

1. fluori

Kroatia

Substantiivi

	yksikkö
nominatiivi	flȕōr
genetiivi	flȕōra
datiivi-lokatiivi	flȕōru
akkusatiivi	flȕōr
vokatiivi	fluore
instrumentaali	flȕōrom

flȕōr m. 

1. fluori

Aiheesta muualla

• flȕōr Školski rječnik hrvatskoga jezika

Latina

Substantiivi

fluor

1. (gynekologia) fluor vaginalis, valkovuoto

Puola

Substantiivi

fluor m.

1. fluori

Ranska

Substantiivi

fluor m.

1. fluori

Aiheesta muualla

• fluor Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui fluor
määräinen	fluorului

fluor n. (määräinen: fluorul)

1. fluori

Ruotsi

Substantiivi

fluor yl. (yks. määr. fluoren[luo], ei monikkoa)

1. fluori

Aiheesta muualla

• fluor Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Lähteet

• Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 249

Sloveeni

Substantiivi

fluor

1. fluori

Lähteet

• Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 249

Tanska

Substantiivi

fluor n. (yks. määr. fluoret [luo]; ei monikkoa)

1. fluori

Unkari

Substantiivi

fluor

1. fluori

Viro

Substantiivi

fluor

1. fluori

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 22e (r`iik) riik

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	fluor	fluorid
genetiivi	fluori	fluoride
partitiivi	fluori	fluore fluorisid
illatiivi	fluori fluorisse	fluoridesse
inessiivi	fluoris	fluorides
elatiivi	fluorist	fluoridest
allatiivi	fluorile	fluoridele
adessiivi	fluoril	fluoridel
ablatiivi	fluorilt	fluoridelt
translatiivi	fluoriks	fluorideks
terminatiivi	fluorini	fluorideni
essiivi	fluorina	fluoridena
abessiivi	fluorita	fluorideta
komitatiivi	fluoriga	fluoridega