flirttailu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]flirttailu (2)
- flirttaileminen
- (kuvaannollisesti) jonkin aiheen parissa puuhailu tai aiheen väläyttely
- Perussuomalaisten nuorten räikeä fasismilla flirttailu on ihmisarvon vastaista ja siksi kieltäydymme yhteistyöstä heidän kanssaan kunnes he irtisanoutuvat fasismista (SYL, kansanuutiset.fi)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈflirt̪ːɑi̯lu/
- tavutus: flirt‧tai‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | flirttailu | flirttailut |
| genetiivi | flirttailun | flirttailujen flirttailuiden flirttailuitten |
| partitiivi | flirttailua | flirttailuita flirttailuja |
| akkusatiivi | flirttailu; flirttailun |
flirttailut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | flirttailussa | flirttailuissa |
| elatiivi | flirttailusta | flirttailuista |
| illatiivi | flirttailuun | flirttailuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | flirttailulla | flirttailuilla |
| ablatiivi | flirttailulta | flirttailuilta |
| allatiivi | flirttailulle | flirttailuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | flirttailuna | flirttailuina |
| translatiivi | flirttailuksi | flirttailuiksi |
| abessiivi | flirttailutta | flirttailuitta |
| instruktiivi | – | flirttailuin |
| komitatiivi | – | flirttailuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | flirttailu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi flirttailla (vokaalivartalo flirttaile-) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. flirttaileminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- flirttailu Kielitoimiston sanakirjassa