finaali

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Finaali Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

finaali (6)

  1. loppukilpailu
  2. moniosaisen sävellyksen viimeinen osa
  3. (kielitiede) eräs sijamuoto, joka kertoo definitiivisen syyn
    Suomen kielessä ei ole finaalia, mutta joissakin seemiläisissä kielissä finaali on ollut aikoinaan.
    Suomen kielessä finaalin voi ilmaista esimerkiksi...

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈfinɑːli/, ['fi.nɑ̝ː.li]
  • tavutus: fi‧naa‧li

Etymologia[muokkaa]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi finaali finaalit
genetiivi finaalin finaalien
finaaleiden
finaaleitten
partitiivi finaalia finaaleita
finaaleja
akkusatiivi finaali;
finaalin
finaalit
sisäpaikallissijat
inessiivi finaalissa finaaleissa
elatiivi finaalista finaaleista
illatiivi finaaliin finaaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi finaalilla finaaleilla
ablatiivi finaalilta finaaleilta
allatiivi finaalille finaaleille
muut sijamuodot
essiivi finaalina finaaleina
translatiivi finaaliksi finaaleiksi
abessiivi finaalitta finaaleitta
instruktiivi finaalein
komitatiivi finaaleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo finaali-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

finaalijoukkue, finaalilause, finaaliottelu, finaalirakenne, jumbofinaali, neljännesfinaali, semifinaali

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • finaali Kielitoimiston sanakirjassa