fiksatiivi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

fiksatiivi (5)[1]

  1. erityisesti pastellitöiden ja hiilipiirrosten kiinnittämiseen käytetty kiinnitysaine

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈfiksɑˌt̪iːʋi/
  • tavutus: fik‧sa‧tii‧vi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi fiksatiivi fiksatiivit
genetiivi fiksatiivin fiksatiivien
(fiksatiivein)
partitiivi fiksatiivia fiksatiiveja
akkusatiivi fiksatiivi;
fiksatiivin
fiksatiivit
sisäpaikallissijat
inessiivi fiksatiivissa fiksatiiveissa
elatiivi fiksatiivista fiksatiiveista
illatiivi fiksatiiviin fiksatiiveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi fiksatiivilla fiksatiiveilla
ablatiivi fiksatiivilta fiksatiiveilta
allatiivi fiksatiiville fiksatiiveille
muut sijamuodot
essiivi fiksatiivina fiksatiiveina
translatiivi fiksatiiviksi fiksatiiveiksi
abessiivi fiksatiivitta fiksatiiveitta
instruktiivi fiksatiivein
komitatiivi fiksatiiveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo fiksatiivi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5