fiba

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

fiba (9)[1]

  1. (slangia) virhe, moka
    kävi pieni fiba

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈfibɑ/
  • tavutus: fi‧ba

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi fiba fibat
genetiivi fiban fibojen
(fibain)
partitiivi fibaa fiboja
akkusatiivi fiba;
fiban
fibat
sisäpaikallissijat
inessiivi fibassa fiboissa
elatiivi fibasta fiboista
illatiivi fibaan fiboihin
ulkopaikallissijat
adessiivi fiballa fiboilla
ablatiivi fibalta fiboilta
allatiivi fiballe fiboille
muut sijamuodot
essiivi fibana fiboina
translatiivi fibaksi fiboiksi
abessiivi fibatta fiboitta
instruktiivi fiboin
komitatiivi fiboine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo fiba-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

vrt. fibaa

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • fiba Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9