falski

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

falski (5) (komparatiivi falskimpi, superlatiivi falskein) (taivutus [luo])

  1. (arkikieltä) epäaito, teennäinen, väärä
    Tuo vaatimattomuus kuulosti aika falskilta.
  2. (arkikieltä, musiikki) epävireinen, epäsointuinen, epäpuhdas, epätäsmällinen, "nuotin vierestä", väärä
    Minusta tämän "tähtisopraanon" laulu oli paikoin falskia.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈfɑlski/
  • tavutus: fals‧ki

Etymologia[muokkaa]

  • ruotsin samaa tarkoittavasta sanasta falsk.[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaiset kirjoitusasut[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1 A–K. 2. painos. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2001. ISBN 951-717-692-9, ISSN 0355-1768.