fallos

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

fallos (39)

  1. siitin, erityisesti erektiossa
  2. siitintä kuvaava symboli; fallossymboli

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈfɑlːos/
  • tavutus: fal‧los

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi fallos fallokset
genetiivi falloksen fallosten
falloksien
partitiivi fallosta falloksia
akkusatiivi fallos;
falloksen
fallokset
sisäpaikallissijat
inessiivi falloksessa falloksissa
elatiivi falloksesta falloksista
illatiivi fallokseen falloksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi falloksella falloksilla
ablatiivi fallokselta falloksilta
allatiivi fallokselle falloksille
muut sijamuodot
essiivi falloksena falloksina
translatiivi fallokseksi falloksiksi
abessiivi falloksetta falloksitta
instruktiivi falloksin
komitatiivi falloksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo fallokse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
fallos-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • fallos Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

fallos

  1. (taivutusmuoto) monikko sanasta fallo

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

fallos yl. (2) (yks. määr. fallosen [luo], mon. epämäär. fallosar [luo], mon. määr. fallosarna [luo])

  1. fallos

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈfalɔs/

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • fallos Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

fallos

  1. fallos