faija
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
faija (9)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈfɑi̯jɑ/, [ˈfɑijːɑ]
- tavutus: fai‧ja
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | faija | faijat |
genetiivi | faijan | faijojen (faijain) |
partitiivi | faijaa | faijoja |
akkusatiivi | faija; faijan |
faijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | faijassa | faijoissa |
elatiivi | faijasta | faijoista |
illatiivi | faijaan | faijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | faijalla | faijoilla |
ablatiivi | faijalta | faijoilta |
allatiivi | faijalle | faijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | faijana | faijoina |
translatiivi | faijaksi | faijoiksi |
abessiivi | faijatta | faijoitta |
instruktiivi | – | faijoin |
komitatiivi | – | faijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | faija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
suomen ruotsalaismurteiden faja (faje, faijä, faiju) < deminutiivisia muotoja sanasta far[1]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- faija Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ 1,0 1,1 Heikki Hurtta: Onko faija teillä kundina? Kielikello, 2014, nro 4. Artikkelin verkkoversio.