etsijä

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

etsijä (12)

  1. henkilö, joka etsii jotakin tai jotakuta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈet̪sijæ/
  • tavutus: et‧si‧jä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi etsijä etsijät
genetiivi etsijän etsijöiden
etsijöitten
(etsijäin)
partitiivi etsijää etsijöitä
akkusatiivi etsijä;
etsijän
etsijät
sisäpaikallissijat
inessiivi etsijässä etsijöissä
elatiivi etsijästä etsijöistä
illatiivi etsijään etsijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi etsijällä etsijöillä
ablatiivi etsijältä etsijöiltä
allatiivi etsijälle etsijöille
muut sijamuodot
essiivi etsijänä etsijöinä
translatiivi etsijäksi etsijöiksi
abessiivi etsijättä etsijöittä
instruktiivi etsijöin
komitatiivi etsijöine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aarteenetsijä, kykyjenetsijä

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • etsijä Kielitoimiston sanakirjassa