etikka
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- lähes väritön mauste ja säilöntäaine, jota voidaan valmistaa alkoholipitoisista aineista etikkahappokäymistä hyödyntäen tai yleensä synteettisestä etikkahaposta vedellä laimentamalla
- mauste-etikka, säilöntäetikka
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈet̪ikːɑ/
- tavutus: e‧tik‧ka
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | etikka | etikat |
| genetiivi | etikan | etikoiden etikoitten etikkojen (etikkain) |
| partitiivi | etikkaa | etikoita etikkoja |
| akkusatiivi | etikka; etikan |
etikat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | etikassa | etikoissa |
| elatiivi | etikasta | etikoista |
| illatiivi | etikkaan | etikkoihin etikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | etikalla | etikoilla |
| ablatiivi | etikalta | etikoilta |
| allatiivi | etikalle | etikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | etikkana | etikkoina etikoina |
| translatiivi | etikaksi | etikoiksi |
| abessiivi | etikatta | etikoitta |
| instruktiivi | – | etikoin |
| komitatiivi | – | etikoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | etika- | |
| vahva vartalo | etikka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Suomen kieleen muinaisruotsin sanasta ätika tai sen varhaismuodosta ettickia, johon pohjautuu nykyruotsin ättika.[1] Ruotsiin sana siirtyi keskialasaksan sanasta etik, joka perustuu muinaisalasaksan sanaan ecid.[2] Saksaan sana siirtyi latinan sanasta acetum, joka on johdos verbistä acere, olla hapan.[1] Sanan varhaisimmat kirjalliset esiintymiset ovat 1540-luvun Upsalan evankeliumikirja ja 1543 ilmestynyt Mikael Agricolan ABCkiria.[3]
Käännökset[muokkaa]
1. mauste ja säilöntäaine
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: etikoitua
Yhdyssanat[muokkaa]
etikkabakteeri, etikkaeetteri, etikkaesteri, etikkaesanssi, etikkahappo, etikkakurkku, etikkakäymineb, etikkaliemi, etikkapunajuuri, jääetikka, puuetikka, pöytäetikka, ruokaetikka, sabadillietikka, täietikka, viinietikka, väkiviinaetikka
Aiheesta muualla[muokkaa]
- etikka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ 1,0 1,1 Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 135. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja, osa 1, s. 109. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992. ISBN 951-717-692-9.
- ↑ Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 42. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.