estyvä

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

estyvä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä estyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi estyvä estyvät
genetiivi estyvän estyvien
(estyväin)
partitiivi estyvää estyviä
akkusatiivi estyvä; estyvän estyvät
sisäpaikallissijat
inessiivi estyvässä estyvissä
elatiivi estyvästä estyvistä
illatiivi estyvään estyviin
ulkopaikallissijat
adessiivi estyvällä estyvillä
ablatiivi estyvältä estyviltä
allatiivi estyvälle estyville
muut sijamuodot
essiivi estyvänä estyvinä
translatiivi estyväksi estyviksi
abessiivi estyvättä estyvittä
instruktiivi estyvin
komitatiivi estyvine