esineoikeus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

esineoikeus (40) (ei monikkoa)

  1. (oikeustiede) irtaimia ja kiinteitä esineitä koskevien varallisuussuhteiden sääntelyä koskeva oikeustieteen haara

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi esineoikeus
genetiivi esineoikeuden
partitiivi esineoikeutta
akkusatiivi esineoikeus;
esineoikeuden
sisäpaikallissijat
inessiivi esineoikeudessa
elatiivi esineoikeudesta
illatiivi esineoikeuteen
ulkopaikallissijat
adessiivi esineoikeudella
ablatiivi esineoikeudelta
allatiivi esineoikeudelle
muut sijamuodot
essiivi esineoikeutena
translatiivi esineoikeudeksi
abessiivi esineoikeudetta
instruktiivi
komitatiivi esineoikeuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista esine ja oikeus

Käännökset[muokkaa]