erteilte
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
erteilte
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erteilen
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erteilen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erteilen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erteilen
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erteilt (joka on partisiipin perfekti sanasta erteilen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erteilt (joka on partisiipin perfekti sanasta erteilen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erteilt (joka on partisiipin perfekti sanasta erteilen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erteilt (joka on partisiipin perfekti sanasta erteilen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erteilt (joka on partisiipin perfekti sanasta erteilen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erteilt (joka on partisiipin perfekti sanasta erteilen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erteilt (joka on partisiipin perfekti sanasta erteilen)