erstaunt

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

erstaunt

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erstaunen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä erstaunen
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä erstaunen
  4. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä erstaunen