eroavuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

eroavuus (40)

  1. havaittavissa oleva ero kahden tai useamman vertauskohteen tai vertausaineiston välillä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈeroˌɑʋuːs/
  • tavutus: e‧ro‧a‧vuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi eroavuus eroavuudet
genetiivi eroavuuden eroavuuksien
partitiivi eroavuutta eroavuuksia
akkusatiivi eroavuus;
eroavuuden 		eroavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi eroavuudessa eroavuuksissa
elatiivi eroavuudesta eroavuuksista
illatiivi eroavuuteen eroavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi eroavuudella eroavuuksilla
ablatiivi eroavuudelta eroavuuksilta
allatiivi eroavuudelle eroavuuksille
muut sijamuodot
essiivi eroavuutena eroavuuksina
translatiivi eroavuudeksi eroavuuksiksi
abessiivi eroavuudetta eroavuuksitta
instruktiivi – eroavuuksin
komitatiivi – eroavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo eroavuude-
vahva vartalo eroavuute-
konsonantti-
vartalo 		eroavuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan eroava vartalosta eroav- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

1. eroavuus

Liittyvät sanat[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=eroavuus&oldid=4425269”