erläutere

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

erläutere

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erläutern
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erläutern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erläutern
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erläutern