erityinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

erityinen (38) (komparatiivi erityisempi, superlatiivi erityisin) (taivutus[luo])

  1. tietty
    Pitääkö olla jokin erityinen syy, jos haluaa uida?
    Onko jokin erityinen paikka, jonne haluaisit mennä?
  2. erikoinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈeriˌt̪yi̯nen/
  • tavutus: e‧ri‧tyi‧nen

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

erityisasema, erityishuolto, erityisjärjestö, erityiskasvatus, erityiskorvattava, erityiskoulu, erityislaatuinen, erityisluokka, erityismenoarvio, erityisopettaja, erityisopetus, erityispätevyys, erityisseikka, erityissäännös, erityistapaus

Aiheesta muualla[muokkaa]