erisuuruus

Suomi

Substantiivi

erisuuruus (40)

1. poikkeavuus jonkin määrän eli kvantiteetin suhteen

Ääntäminen

• IPA: /ˈeriˌsuːruːs/
• tavutus: e‧ri‧suu‧ruus

Etymologia

erisuuri + -uus

Käännökset

1. se ominaisuus, että kaksi arvoa ovat erisuuria

englanti: inequality, inequation

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• yhtäsuuruus

Aiheesta muualla

• erisuuruus Kielitoimiston sanakirjassa