eripura

Suomi

Substantiivi

eripura (10)

epäsopu, erimielisyys, kiista

Ääntäminen

IPA: /ˈeriˌpurɑ/
tavutus: e‧ri‧pu‧ra

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	eripura	eripurat
genetiivi	eripuran	eripurien (eripurain)
partitiivi	eripuraa	eripuria
akkusatiivi	eripura; eripuran	eripurat
sisäpaikallissijat
inessiivi	eripurassa	eripurissa
elatiivi	eripurasta	eripurista
illatiivi	eripuraan	eripuriin
ulkopaikallissijat
adessiivi	eripuralla	eripurilla
ablatiivi	eripuralta	eripurilta
allatiivi	eripuralle	eripurille
muut sijamuodot
essiivi	eripurana	eripurina
translatiivi	eripuraksi	eripuriksi
abessiivi	eripuratta	eripuritta
instruktiivi	–	eripurin
komitatiivi	–	eripurine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	eripura-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

mahdollisesti sanasta eri ja sanasta pura, joka liittynee murteellisen verbin purista (vrt. porista, sorista, nurista, jupista, jne.) yhteyteen^[1]

Käännökset

1. epäsopu

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

adjektiivit: eripurainen

Aiheesta muualla

eripura Suomen etymologisessa sanakirjassa
Helsinki: Mikä on eripurainen-sanan etymologia? Kysy kirjastonhoitajalta. 15.6.2018. Kirjastot.fi.
eripura Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”eripura”.

[1] Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”eripura”.

[1]