eripituinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
eripituinen (38) (komparatiivi eripituisempi, superlatiivi eripituisin) (taivutus [luo])
- sellainen, joka on on pituudeltaan lyhyempi tai pidempi kuin muut tai kuin jokin toinen
- etsiä eripituista mittanauhaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈeriˌpit̪ui̯nen/
- tavutus: e‧ri‧pi‧tui‧nen
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista eri ja pituinen
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- eripituinen Kielitoimiston sanakirjassa