erilaisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
erilaisuus (40)
- yhteismitallisessa vertailussa havaittava ero, usein eroavuuksien summa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈeriˌlɑi̯suːs/
- tavutus: e‧ri‧lai‧suus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | erilaisuus | erilaisuudet |
| genetiivi | erilaisuuden | erilaisuuksien |
| partitiivi | erilaisuutta | erilaisuuksia |
| akkusatiivi | erilaisuus; erilaisuuden |
erilaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | erilaisuudessa | erilaisuuksissa |
| elatiivi | erilaisuudesta | erilaisuuksista |
| illatiivi | erilaisuuteen | erilaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | erilaisuudella | erilaisuuksilla |
| ablatiivi | erilaisuudelta | erilaisuuksilta |
| allatiivi | erilaisuudelle | erilaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | erilaisuutena | erilaisuuksina |
| translatiivi | erilaisuudeksi | erilaisuuksiksi |
| abessiivi | erilaisuudetta | erilaisuuksitta |
| instruktiivi | – | erilaisuuksin |
| komitatiivi | – | erilaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | erilaisuude- | |
| vahva vartalo | erilaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
erilaisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan erilainen vartalosta erilais- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. yhteismitallisessa vertailussa havaittava ero, usein eroavuuksien summa
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- erilaisuus Kielitoimiston sanakirjassa