erheben

Saksa

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	erhebt
ind. imperf. y. 3. p.	erhob
part. perf.	erhoben
apuverbi	haben

erheben

1. kantaa, periä (veroa)
2. refl.: sich (a) gegen (a) erheben vastustaa jtk, tehdä vastarintaa jkta/jtk vastaan
3. nostaa [ylös] (myös kuvaannollisesti)

   sich (d) die Hände ~ nostaa kätensä ylös

   wegen (g) ein großes Geschrei ~ nostaa iso äläkkä jstak

   gegen (a) eine Anklage ~ nostaa syyte jkta vastaan, asettaa jk syytteeseen

Etymologia

er- + heben