erhärte

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

erhärte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erhärten
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erhärten
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erhärten
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erhärten