ergebe

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ergebe

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ergeben
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ergeben
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ergeben