erehdyttävä

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

erehdyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä erehtyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi erehdyttävä erehdyttävät
genetiivi erehdyttävän erehdyttävien
(erehdyttäväin)
partitiivi erehdyttävää erehdyttäviä
akkusatiivi erehdyttävä; erehdyttävän erehdyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi erehdyttävässä erehdyttävissä
elatiivi erehdyttävästä erehdyttävistä
illatiivi erehdyttävään erehdyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi erehdyttävällä erehdyttävillä
ablatiivi erehdyttävältä erehdyttäviltä
allatiivi erehdyttävälle erehdyttäville
muut sijamuodot
essiivi erehdyttävänä erehdyttävinä
translatiivi erehdyttäväksi erehdyttäviksi
abessiivi erehdyttävättä erehdyttävittä
instruktiivi erehdyttävin
komitatiivi erehdyttävine

Verbi[muokkaa]

erehdyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä erehdyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi erehdyttävä erehdyttävät
genetiivi erehdyttävän erehdyttävien
(erehdyttäväin)
partitiivi erehdyttävää erehdyttäviä
akkusatiivi erehdyttävä; erehdyttävän erehdyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi erehdyttävässä erehdyttävissä
elatiivi erehdyttävästä erehdyttävistä
illatiivi erehdyttävään erehdyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi erehdyttävällä erehdyttävillä
ablatiivi erehdyttävältä erehdyttäviltä
allatiivi erehdyttävälle erehdyttäville
muut sijamuodot
essiivi erehdyttävänä erehdyttävinä
translatiivi erehdyttäväksi erehdyttäviksi
abessiivi erehdyttävättä erehdyttävittä
instruktiivi erehdyttävin
komitatiivi erehdyttävine