erehdyttävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
erehdyttävä
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä erehtyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | erehdyttävä | erehdyttävät |
| genetiivi | erehdyttävän | erehdyttävien (erehdyttäväin) |
| partitiivi | erehdyttävää | erehdyttäviä |
| akkusatiivi | erehdyttävä; erehdyttävän | erehdyttävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | erehdyttävässä | erehdyttävissä |
| elatiivi | erehdyttävästä | erehdyttävistä |
| illatiivi | erehdyttävään | erehdyttäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | erehdyttävällä | erehdyttävillä |
| ablatiivi | erehdyttävältä | erehdyttäviltä |
| allatiivi | erehdyttävälle | erehdyttäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | erehdyttävänä | erehdyttävinä |
| translatiivi | erehdyttäväksi | erehdyttäviksi |
| abessiivi | erehdyttävättä | erehdyttävittä |
| instruktiivi | – | erehdyttävin |
| komitatiivi | – | erehdyttävine |
Verbi[muokkaa]
erehdyttävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä erehdyttää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | erehdyttävä | erehdyttävät |
| genetiivi | erehdyttävän | erehdyttävien (erehdyttäväin) |
| partitiivi | erehdyttävää | erehdyttäviä |
| akkusatiivi | erehdyttävä; erehdyttävän | erehdyttävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | erehdyttävässä | erehdyttävissä |
| elatiivi | erehdyttävästä | erehdyttävistä |
| illatiivi | erehdyttävään | erehdyttäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | erehdyttävällä | erehdyttävillä |
| ablatiivi | erehdyttävältä | erehdyttäviltä |
| allatiivi | erehdyttävälle | erehdyttäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | erehdyttävänä | erehdyttävinä |
| translatiivi | erehdyttäväksi | erehdyttäviksi |
| abessiivi | erehdyttävättä | erehdyttävittä |
| instruktiivi | – | erehdyttävin |
| komitatiivi | – | erehdyttävine |