erduldete
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
erduldete
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erdulden
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erdulden
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erdulden
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erdulden
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erduldet (joka on partisiipin perfekti sanasta erdulden)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erduldet (joka on partisiipin perfekti sanasta erdulden)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erduldet (joka on partisiipin perfekti sanasta erdulden)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erduldet (joka on partisiipin perfekti sanasta erdulden)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erduldet (joka on partisiipin perfekti sanasta erdulden)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erduldet (joka on partisiipin perfekti sanasta erdulden)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erduldet (joka on partisiipin perfekti sanasta erdulden)