erääntynyt

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

erääntynyt (47) (komparatiivi erääntyneempi, superlatiivi erääntynein) (taivutus)

  1. (laskusta) jonka eräpäivä on mennyt

Käännökset[muokkaa]

Verbi

erääntynyt (47)

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä erääntyä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi erääntynyt erääntyneet
genetiivi erääntyneen erääntyneiden
erääntyneitten
partitiivi erääntynyttä erääntyneitä
akkusatiivi erääntynyt; erääntyneen erääntyneet
Sisäpaikallissijat
inessiivi erääntyneessä erääntyneissä
elatiivi erääntyneestä erääntyneistä
illatiivi erääntyneeseen erääntyneisiin
erääntyneihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi erääntyneellä erääntyneillä
ablatiivi erääntyneeltä erääntyneiltä
allatiivi erääntyneelle erääntyneille
Muut
essiivi erääntyneenä erääntyneinä
translatiivi erääntyneeksi erääntyneiksi
abessiivi (erääntyneettä) (erääntyneittä)
instruktiivi erääntynein
komitatiivi erääntyneine