epäillä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
- olla epävarma jstak, kyseenalaistaa jnk todenmukaisuus, olla luottamatta ~ (part.)
- Descartes halusi filosofiassaan epäillä kaikkea.
- Epäilen vahvasti hänen luotettavuuttaan.
- epäillä Jumalan olemassaoloa
- epäillä Leninin puolueen analyysin tasoa
- epäillä tietojen paikkansapitävyyttä
- luulla, uskoa tai ajatella jnk (yl. kielteisen) olevan totta
- Epidemian epäillään saaneen alkunsa siipikarjasta.
- Hän epäilee, että hänellä on syöpä.
- Epäilen, että hän ei oikeasti haluaisi tulla.
- luulla, uskoa tai ajatella jkn olevan tai olleen vastuussa jstk yl. kielteisestä
- Häntä epäillään ryöstöstä.
- Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈepæi̯lːæˣ/
- tavutus: e‧päil‧lä
Etymologia[muokkaa]
alun perin frekventatiivijohdos verbistä evätä[1]
Käännökset[muokkaa]
1. olla luottamatta, kyseenalaistaa jnk todenmukaisuus
|
2. luulla, uskoa tai ajatella jnk kielteisen olevan totta
|
|
3. luulla, uskoa tai ajatella jnk olevan/olleen vastuussa jtk yl. kielteisestä
|
|
Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.
1. olla epävarma jstak, kyseenalaistaa jnk todenmukaisuus
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: epäilevä
- verbit: kausatiivinen epäilyttää
- substantiivit: epäilijä, epäily, epäilys
Aiheesta muualla[muokkaa]
- epäillä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana epäillä.