epäillä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

epäillä (67) (taivutus[luo])

  1. olla epävarma jstak, kyseenalaistaa jnk todenmukaisuus, olla luottamatta ~ (part.)
    Descartes halusi filosofiassaan epäillä kaikkea.
    Epäilen vahvasti hänen luotettavuuttaan.
    epäillä Jumalan olemassaoloa
    epäillä Leninin puolueen analyysin tasoa
    epäillä tietojen paikkansapitävyyttä
  2. luulla, uskoa tai ajatella jnk (yl. kielteisen) olevan totta
    Epidemian epäillään saaneen alkunsa siipikarjasta.
    Hän epäilee, että hänellä on syöpä.
    Epäilen, että hän ei oikeasti haluaisi tulla.
  3. luulla, uskoa tai ajatella jkn olevan tai olleen vastuussa jstk yl. kielteisestä
    Häntä epäillään ryöstöstä.
    Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈepæi̯lːæˣ/
  • tavutus: e‧päil‧lä

Etymologia[muokkaa]

alun perin frekventatiivijohdos verbistä evätä[1]

Käännökset[muokkaa]

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana epäillä.