epiteetti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- määrittelevä sana tai lause, joka on vakiintunut käytettäväksi pääsanan kanssa
- Kalevalasta tuttu epiteetti on Väinämöistä luonnehtiva "vaka vanha". (tieteentermipankki.fi)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈepiˌt̪eːt̪ːi/
- tavutus: e‧pi‧teet‧ti
Käännökset[muokkaa]
1. määrittelevä sana tai lause, joka on vakiintunut käytettäväksi pääsanan kanssa
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- epiteetti Kielitoimiston sanakirjassa