epigrammi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]epigrammi (5)
- kärkevä pikkuruno
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈepiˌgrɑmːi/ tai /ˈepigˌrɑmːi/
- tavutus: e‧pi‧gram‧mi / e‧pig‧ram‧mi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | epigrammi | epigrammit |
| genetiivi | epigrammin | epigrammien (epigrammein) |
| partitiivi | epigrammia | epigrammeja |
| akkusatiivi | epigrammi; epigrammin |
epigrammit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | epigrammissa | epigrammeissa |
| elatiivi | epigrammista | epigrammeista |
| illatiivi | epigrammiin | epigrammeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | epigrammilla | epigrammeilla |
| ablatiivi | epigrammilta | epigrammeilta |
| allatiivi | epigrammille | epigrammeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | epigrammina | epigrammeina |
| translatiivi | epigrammiksi | epigrammeiksi |
| abessiivi | epigrammitta | epigrammeitta |
| instruktiivi | – | epigrammein |
| komitatiivi | – | epigrammeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | epigrammi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |