epäilys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
epäilys (39)
- epävarmuutta aiheuttava passiivisesti vaikuttava kyseenalaistus
- Epäilys nakertaa luottamusta, vaikka mitään näyttöä rikkomuksista ei ole.
- Siinä syyttömätkin joutuivat epäilyksen alaisiksi.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈepæi̯lys/
- tavutus: e‧päi‧lys
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | epäilys | epäilykset |
| genetiivi | epäilyksen | epäilysten epäilyksien |
| partitiivi | epäilystä | epäilyksiä |
| akkusatiivi | epäilys; epäilyksen |
epäilykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | epäilyksessä | epäilyksissä |
| elatiivi | epäilyksestä | epäilyksistä |
| illatiivi | epäilykseen | epäilyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | epäilyksellä | epäilyksillä |
| ablatiivi | epäilykseltä | epäilyksiltä |
| allatiivi | epäilykselle | epäilyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | epäilyksenä | epäilyksinä |
| translatiivi | epäilykseksi | epäilyksiksi |
| abessiivi | epäilyksettä | epäilyksittä |
| instruktiivi | – | epäilyksin |
| komitatiivi | – | epäilyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | epäilykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
epäilys- | |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
epäileminen, epäilevä, epäily, epäluulo
Synonyymit[muokkaa]
- (harvinainen) duubio
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- epäilys Kielitoimiston sanakirjassa