ennallistus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ennallistus (39)

  1. ennallistaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈenːɑlˌlist̪us/
  • tavutus: en‧nal‧lis‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ennallistus ennallistukset
genetiivi ennallistuksen ennallistusten
ennallistuksien
partitiivi ennallistusta ennallistuksia
akkusatiivi ennallistus;
ennallistuksen
ennallistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi ennallistuksessa ennallistuksissa
elatiivi ennallistuksesta ennallistuksista
illatiivi ennallistukseen ennallistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ennallistuksella ennallistuksilla
ablatiivi ennallistukselta ennallistuksilta
allatiivi ennallistukselle ennallistuksille
muut sijamuodot
essiivi ennallistuksena ennallistuksina
translatiivi ennallistukseksi ennallistuksiksi
abessiivi ennallistuksetta ennallistuksitta
instruktiivi ennallistuksin
komitatiivi ennallistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ennallistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ennallistus-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]