ennallistaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ennallistaminen (38)
- teonnimi verbistä ennallistaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ennallistaminen | ennallistamiset |
| genetiivi | ennallistamisen | ennallistamisten ennallistamisien |
| partitiivi | ennallistamista | ennallistamisia |
| akkusatiivi | ennallistaminen; ennallistamisen |
ennallistamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ennallistamisessa | ennallistamisissa |
| elatiivi | ennallistamisesta | ennallistamisista |
| illatiivi | ennallistamiseen | ennallistamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ennallistamisella | ennallistamisilla |
| ablatiivi | ennallistamiselta | ennallistamisilta |
| allatiivi | ennallistamiselle | ennallistamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ennallistamisena (ennallistamisna) |
ennallistamisina |
| translatiivi | ennallistamiseksi | ennallistamisiksi |
| abessiivi | ennallistamisetta | ennallistamisitta |
| instruktiivi | – | ennallistamisin |
| komitatiivi | – | ennallistamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ennallistamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ennallistamis- | |