empiä
 |
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈempiæˣ/
- tavutus: em‧pi‧ä
Etymologia[muokkaa]
Selitetty johdokseksi pronominivartalosta *e- ja ikivanhasta vastakohtaa merkitsevästä johtimesta -mp-. Empiminen olisi siis kahden vaihtoehdon vertailua.[1]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana empiä.