emäs
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]emäs (39)
- (epäorgaaninen kemia) hapon vastakohta
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈemæs/
- tavutus: e‧mäs
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | emäs | emäkset |
| genetiivi | emäksen | emästen emäksien |
| partitiivi | emästä | emäksiä |
| akkusatiivi | emäs; emäksen |
emäkset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | emäksessä | emäksissä |
| elatiivi | emäksestä | emäksistä |
| illatiivi | emäkseen | emäksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | emäksellä | emäksillä |
| ablatiivi | emäkseltä | emäksiltä |
| allatiivi | emäkselle | emäksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | emäksenä | emäksinä |
| translatiivi | emäkseksi | emäksiksi |
| abessiivi | emäksettä | emäksittä |
| instruktiivi | – | emäksin |
| komitatiivi | – | emäksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | emäkse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
emäs- | |
Etymologia
[muokkaa]Sanaa käytti ensimmäisenä Julius Krohn vuonna 1860 julkaisemassaan luettelossa Kemiallisia Tiedesanoja.[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: emäksinen
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Lari Kauppinen: Alkuainesanaston tiimoilta: Vanhoja suomenkielisiä nimityksiä. Terminfo, 1993, nro 4, s. 14. Artikkelin verkkoversio (PDF). (Lähteessä vuosiluvuksi sanotaan 1862.)