elukka

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

elukka (14-A) (monikko elukat)

  1. (arkikieltä) eläin
  2. (halventava) halveksuttavasti tai irrationaalisesti käyttäytyvä henkilö, vain viettiensä varassa toimiva ihminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈelukːɑ/
  • tavutus: e‧luk‧ka

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • elukka Kielitoimiston sanakirjassa