elektron

Hollanti

Substantiivi

elektron n. (monikko elektronen)

1. elektroni

Norja (bokmål)

Substantiivi

elektron n.

1. elektroni

Norja (nynorsk)

Substantiivi

elektron n.

1. elektroni

Puola

Substantiivi

elektron m.

1. elektroni

Ruotsi

Substantiivi

elektron yl. (3) (yks. määr. elektronen[luo], mon. epämäär. elektroner[luo], mon. määr. elektronerna[luo])

1. elektroni

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• elektronmikroskop

Aiheesta muualla

• elektron Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Tanska

Substantiivi

elektron yl.

1. elektroni

Tšekki

Substantiivi

elektron m.

1. elektroni

Viro

Substantiivi

elektron

1. elektroni

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 19 (seminar) seminar

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	elektron	elektronid
genetiivi	elektroni	elektronide
partitiivi	elektroni	elektrone
illatiivi	elektroni elektronisse	elektronidesse elektronesse
inessiivi	elektronis	elektronides elektrones
elatiivi	elektronist	elektronidest elektronest
allatiivi	elektronile	elektronidele elektronele
adessiivi	elektronil	elektronidel elektronel
ablatiivi	elektronilt	elektronidelt elektronelt
translatiivi	elektroniks	elektronideks elektroneks
terminatiivi	elektronini	elektronideni
essiivi	elektronina	elektronidena
abessiivi	elektronita	elektronideta
komitatiivi	elektroniga	elektronidega

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• elektronmikroskoop