elegisyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

elegisyys (40)

  1. se, että on eleginen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈeleˌgisyːs/
  • tavutus: e‧le‧gi‧syys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi elegisyys elegisyydet
genetiivi elegisyyden elegisyyksien
partitiivi elegisyyttä elegisyyksiä
akkusatiivi elegisyys;
elegisyyden
elegisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi elegisyydessä elegisyyksissä
elatiivi elegisyydestä elegisyyksistä
illatiivi elegisyyteen elegisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi elegisyydellä elegisyyksillä
ablatiivi elegisyydeltä elegisyyksiltä
allatiivi elegisyydelle elegisyyksille
muut sijamuodot
essiivi elegisyytenä elegisyyksinä
translatiivi elegisyydeksi elegisyyksiksi
abessiivi elegisyydettä elegisyyksittä
instruktiivi elegisyyksin
komitatiivi elegisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo elegisyyde-
vahva vartalo elegisyyte-
konsonantti-
vartalo
elegisyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan eleginen vartalosta elegis- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]