elämäntapa
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]
- yksilölle tai yhteisölle tunnusomainen tapa elää tai toimia
- (sosiologia) arkielämän tapahtumasarja merkityksineen ja pyrkimyksineen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈelæmænˌt̪ɑpɑ/
- tavutus: e‧lä‧män‧ta‧pa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | elämäntapa | elämäntavat |
| genetiivi | elämäntavan | elämäntapojen (elämäntapain) |
| partitiivi | elämäntapaa | elämäntapoja |
| akkusatiivi | elämäntapa; elämäntavan |
elämäntavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | elämäntavassa | elämäntavoissa |
| elatiivi | elämäntavasta | elämäntavoista |
| illatiivi | elämäntapaan | elämäntapoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | elämäntavalla | elämäntavoilla |
| ablatiivi | elämäntavalta | elämäntavoilta |
| allatiivi | elämäntavalle | elämäntavoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | elämäntapana | elämäntapoina |
| translatiivi | elämäntavaksi | elämäntavoiksi |
| abessiivi | elämäntavatta | elämäntavoitta |
| instruktiivi | – | elämäntavoin |
| komitatiivi | – | elämäntapoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | elämäntava- | |
| vahva vartalo | elämäntapa- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Huomautukset
[muokkaa]Ei saa sekoittaa sanan elintapa kanssa.
Kielitoimiston (Kotus) kanta on, että sanat ovat synonyymejä.
elämäntapa 1. = elintapa. Terveet, säännölliset elämäntavat. Vaatimattomiin elämäntapoihin tottunut. 2. yksilölle t. yhteisölle tunnusomainen, leimallinen tapa elää t. toimia. Amerikkalainen elämäntapa. Liikunta on hänelle elämäntapa.
Etymologia
[muokkaa]yhdyssana sanan elämä yksikön genetiivimuodosta elämän ja sanasta tapa
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- elämäntapa Kielitoimiston sanakirjassa