elämäntapa
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- yksilölle tai yhteisölle tunnusomainen tapa elää tai toimia
- (sosiologia) arkielämän tapahtumasarja merkityksineen ja pyrkimyksineen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈelæmænˌt̪ɑpɑ/
- tavutus: e‧lä‧män‧ta‧pa
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | elämäntapa | elämäntavat |
genetiivi | elämäntavan | elämäntapojen (elämäntapain) |
partitiivi | elämäntapaa | elämäntapoja |
akkusatiivi | elämäntapa; elämäntavan |
elämäntavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | elämäntavassa | elämäntavoissa |
elatiivi | elämäntavasta | elämäntavoista |
illatiivi | elämäntapaan | elämäntapoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | elämäntavalla | elämäntavoilla |
ablatiivi | elämäntavalta | elämäntavoilta |
allatiivi | elämäntavalle | elämäntavoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | elämäntapana | elämäntapoina |
translatiivi | elämäntavaksi | elämäntavoiksi |
abessiivi | elämäntavatta | elämäntavoitta |
instruktiivi | – | elämäntavoin |
komitatiivi | – | elämäntapoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | elämäntava- | |
vahva vartalo | elämäntapa- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Huomautukset[muokkaa]
Ei saa sekoittaa sanan elintapa kanssa.
Kielitoimiston (Kotus) kanta on, että sanat ovat synonyymejä.
elämäntapa 1. = elintapa. Terveet, säännölliset elämäntavat. Vaatimattomiin elämäntapoihin tottunut. 2. yksilölle t. yhteisölle tunnusomainen, leimallinen tapa elää t. toimia. Amerikkalainen elämäntapa. Liikunta on hänelle elämäntapa.
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanan elämä yksikön genetiivimuodosta elämän ja sanasta tapa
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- elämäntapa Kielitoimiston sanakirjassa